Dursamj

Odoogoos nileen olon jiliin umnu todruulbal 90-eed oni ehen ued bi gedeg hun uuriinhuu dur sonirhol, bagin aviyas, medremjindee hutlugdun negen ih surguuliin huvtsas zagvar zohion buteegchiin angiin ouytan yavsan bilee. Ter ueiin Mgl-in zaluuchuudin husel sonirhol, style imijiig odoogiinhtoi haritsuulaltgui baisan ni oilgomjtoi, uym buhend uuriin gesen tsag hugatsaa noyerhoj baidag. Bagaasaa l zurag zurj, yanz buriin durs helber gargan tsaas haichilj, end tend bgaa iluu dutuu daavuunuudig urj, haichilj , eej aavinhaa avch ugsun shine huvtssig uuriinhuuruu uurchilj umsuh gej ugui mun olon hereg tarij baisan daa bi. 10-n jiliin surguulid baihdaa zahni daavuu, garin manjetiknaasaa avhuulaad tsunh, parchik, formoo hurtel uuruu material avan uurchilj , yanz buriin helber zagvart oruulan hiij umsdug, angiinhaa bolon bairnihaa tanidag ohiduudin zahialgand daragddag baij bilee. Havar dulaaraad ireheer ohiduud parchikaaraa goeh geed , bi gedeg hun margaash shalgalttai gej baihad shunu ni hunii uymig oeod l suudag bailaa. Ouytan bolood oej, zurahaasaa iluu turul buriin huvtsas nehdeg bolloo, uchir ni niigem maani zah zeeld shiljij hun buhen uuriin uy chaddagaaraa mungu olj boldog ue irsen bilee. Yamar negen huvtssig anh nehej ehlehdee geriinhneesee ehelj turshilt hiideg baisiin, tegeed 2,3 dahiasaa busdad hudalddag blaa. Ter ued mgl-d barag l er em, hugshin zaluugui naimaa hiij ehelsen buguud uvliin -20, -30 hemiin hiuitniig ul toon Denjiin 1000-in geh zah deer hul gishgeh zaigui duuren hun baidag baisiin. Olon ch hun minii nehsen temeeni nooson oims, maikaar dulaan zogsdog baisan bizee. Neg uvul har nooson malgai (sport zagvarin) zaluuchuudin mood bolj, bi gedeg hun zunduu ih" bayajij" bilee . Buunii baraani hangamjiin delguurees har ungiin nooson utas avaad tuugeeree shunujin suuj 7,8 malgai nehchiheed ugluu ni ah nartaa uguud zaruuldag bailaa, 50-60-n tugrugni unetei utas maani nadad 200 tugrug bolj irne, harin bi ter munguu huraaj baigaad tuhain uein ohiduudin mood bolj baisan urt turiitei gutal geechiig 5000 orchim tugruguur avch umsuj baisiin. 7-r angiasaa l ajil hiij mungu olj, uuriinhuu olson munguu heregtsee, husel sonirholdoo zartsuuldag bailaa. Ter ued Mgl-d zagvar zohion buteegchiin mergejliig oilgodog, demjdeg , bas sonirhdog hureelel asar baga baisan gej boddog, odoogiin MDH, tuun dotroos Tuvshin agsani gaviya zutgel, dizainer Soyolmaagiin mergejliin undur ur chadvar, medremj, uvurmuts imij, zagvar umsugch Ijilee, Iheree, Odgerel, Ariunaa, tom Tsolmon geh met bas bus humsuudiin hicheel zutgel, hudulmuriin ur shim ni ene salbarig todorhoi hemjeenii undurlugt hurgesen gej boddog. Unuudur dizainer Soyolmaag turiin odongoor shagnuulsnig unshaad hiisen buteesen uymtai, heleh ugtei neg ch gesen zuv hunee olj odon temdgee ugsun Erunhiiduu talarhav. 2-jiliin umnu ugsun tuunii (Soyolmaa) negen yariltslagaas bichie gej bodloo

yagaad baigaa uym boloo?

...oirdoo yamar negen uym hiih husel ogt turuhgui uym, uuriiguu gaihaad l suuj bna, er ni suuliin ued uym buhen utgagui sanagdaad baih shig, ug ni bi ih uudrug uzeltei, ih ch romantik hun gej uuriiguu boddogiin,,, za za uym bichih uneheer sonirhol ch alga, husel ch algooo, uurag tarhi mini olgoi, uhaan bodol mini mohoi boljee huurhii.......humsuudiin blog-oor jaahan zugaalj setgelee sergeehees.

Minii eej

Barag l buten sar eejiinhee tuhai uym bichmeer sanagdaad l yavsiin, yagaad gevel bi bagaasaa l eejteigee tiim ch dotno baigaagui, tom bolson hoinoo ch neeh nariin shiriinee yariad baigaagui, tegsen murtluu eejiigee dotoroo aimaar hairladag, hundeldeg, bas emeedeg baisiin.
Eejiig maani dunguj 45-han honogtoi nyalh amitan baihad ni eej ni nas barj, eej maani ter ued ailaas ail damjin esgiind boolttoi hun boloh gej ih l uym uzsen gedgiin, harin uvuu maani hachin ih erhluulj usgusniih surguulid oroh geed ochihoor l neree ch zuv helj chadahgui bna geed eej maani 12 hurch baij saya surguulid orson gedgiin. Uvuu maani bichig usegtei, nomtoi hun baisan bolood ch ter uu, eej maani ugiin tolgoi sergelen surah gej neeh ih zovoogui gesen, tegeed udalgui hotod nuuj orj ireed 6-r angid baihdaa aavtai taniltsaj uerhej ehelsen gedeg. Ter 2-in uerhel, hair setgel, zaluu nasnih ni amidralin tuhai bid nar jil bolgon tsagaan sarin buuziig ni hiij uguh gej aavindaa tsuglarah uedee dandaa yariuldagsan. Eej maani shud, nud bolson hachin goe urt utgun tas har ustei saihan ohin, harin aav maani surguuliinhaa hamgiin mundag onts surlagatan, tolgoi gej kompuuter, humsug nud gej Breejnev l bsan gedeg. Dotuur bairnih ni haalgan deer ohiduud toogoo boduulah geed devtree bariad ocherlodog bsan geed naiz nar ni manaid ireheeree aavig mini yavuuldagiin. Za ingeed 10-r angiin zaluu 6-r angiin ohini tolgoig erguuleed uerhsen gejaagaa, aavig surguulia tugsdug jil ni ter ueiin Dotood yavdlin yaman deerees shuud duudaad ZHU-ruu surguulid yavuulsan gedeg, eej maani 7-r angia tugsuud shuud ouytan bolj aav maani eejiig sanaj uheh geed deer ni us ni taarahgui bna gej shaltaglaad 2 jiliin daraa surguulia hayad irsen gedeg,medeej ter ued tiim buh zurh gargaj irsniig bodohod aav maani eejid asar hairtai bas hartai baijee gsn... Aav ireegui bsan bol ah nar ch baihgui, bi ch bas baihgui bsan baih geed bodoh uym bol uym gedeg ih uchir jantsantai bulguu hehe.... Eej maani ouytan baih hugatsaandaa jil bolgon jiremsen yavsan gedeg , ueiinhneesee ichihdee surguulia l zaaval tugsunu, hicheeleesee chuluu erduu avahgui gej guriideg bsan gejaagaa tegeed 3-n huuhedtei bolchihson tugssun gedeg. Nileen heden jiliin daraa eej maani aldart ehiin 1-r odon( ene ni 8 huuhed gargasan hund ugdug bsan) avah bolj ajliin gazrinh ni ENDON general uruunduu duudaj l dee tegeed bur gaihaad bsan gedeg: -- ugui chi chini odoo hedii zavandaa yaj yavaad 8 huuhed gargachihdagiin ,tegsen murtluu surguuli tugsuud tasraltgui l ajillasan bna sh dee geed... eej maani harin turun turtluu ajilaa hiij bgaad turchihuud sar bolood l ajildaa yavdag bsan gejaagaa unen daichin, tiim ch bolohooroo MAA-d 20 jil tasraltgui ajillahdaa erchuudiinh ni avch chaddaggui odong eej mini avch baisiin( BAL dargaas Batmunh darga hurtelh ) . Armi gedeg bol engiin alban baiguullaguudaas uureg hariutslagiin huvid ch undur,asar yalgaatai , dan erchuudiig zahirch, dargalj, udirdaj tegeed amjilt buteel arvintai yavsan eejiigee bodohoor bi baharhdagiin.
Uchigdur MGL-ruu yarisan chini eej maani MGL-in emegteichuudiin baiguullagaas shalgaruulsan "Orchlongiin Saihan Eej " boljee, 60 hedii garsan ch odoo boltol ajillasaar l yavaa minii eej, unchirch nyalhaaraa hotsorson, hunii gantshan ohin ur uuruu uuriinhuu uhaanaar,uuruu uuriinhuu hicheel zutgeleer hun amjilt, aldar neriig avch boldog olon jisheeni negen bilee. EEJDEE BI HAIRTAI.

pub-dav

End ireed nileen heden jil bolson ch nadad niileed dotnosood baih naiz nuhud baidagguiin, ygaasaa huntei neeh amarhan taniltsaad naanuu tsaanuu bolood baidaggui zantai, deer ni anhnaasaa ug yaria uzel bodol niileh hun munuu bishuu gej lag teruuhendee tsinzuurdej baij huntei nuhurludug hun chini garin mini 5 huruund l bagtchihdag hedhen NAIZUUDAA zarimdaa ch ih sanah uymaa.Medee oroh tsagaasaa l dan erchuudiin armiar hureelegdej ussun hun chini emegteigeesee iluu eregteichuudiig amarhan oilgood, taniad, nuhurluud baidgiin(ene tuhai daraa bichnee)...
Uchigdur huugee nursery-d ni hurgej ugchihuud yavj bgaad 1 tanidag huuhentei taaraldsan chini unuu oroi pub-dana chi garahgui uymuu gedgiin... bi ch ygaasaa arhi, beer uudaggui deer ni uusan humuusiig harahad l" alirgii" hudluud baidag bolohoor yavah tuhaid bodson ch ugui tegeed gertee ireed nuhurtuu helsen chini duun deer tegeech neeree, bi huugee haraad baina yav,yav geheer ni egch za za aliin bolgon neeree anti-social tsaraildagiin geed yavlaa. Neg ue-ee bodoh uym bol end MGL-chuud nileen ih baidag bolson bolood ch teruu yanz buriin bayar ,amraltin udruuduur mgl-chuudin ordog tsuglardag pub gants 2 baidgiin, negend ni nuhurteiguu 2 ch udaa ochij baisan, tegeed neeh "aimaar" sanagdaad dahij zugleechgui, harin nuguuduh pub-nd ni uchigdur anh udaagaa orj uzev. £5 tax tuluud uudend zogsoh har zaluud tsunhee nigjuulj ordgiin bna, uuduus "vodka,vodka" geed ineegeed baihiin, bodvol manai mgl-chuud gadnaas arhi avch ordog bololtoi hmm,,,11pm hurtel karoke yavaad tegeed 02am hurtel diskoddogiin bna, minii tanidag 2 huuhnii naiz nar geed niileed barag 10 garan huuhnuud --uugaad l, duulaad l... bujigleed l. Bi gej amitan yamar ch serel medrelgui uym shig tag suugaastai uudag ch ugui, duuldag ch ugui, bujigledeg ch ugui genee hehe... Nadtai adilhan bas 1 hun tanidaggui huuhen bid 2 shiree manaj suusnih jaahan uym yarih gesen chini shaaal 2 uur untsguus amidralig hardag garuud naasan. Busgui 7 nastai huuhedtei , 1 nastaid ni aav eejdee orhiod gadagshaa garsan huuhed ni uuriinh ni tuhai uy ch meddeggui, eejee ch gej duuddaggui, uuruu ch huuhdee sanaj bodood baidaggui, huuhedgui uym shig l gantsaaraa saihan "jargaj" yavaa uym baihaa, tegeed namaig huuhedteigee end yaj hamt amidarch bnaa, iim aimaar undur urtugtei gazar huuhedteigee bgaa humuusiig harahaar uruvduud baidgiin gedgiin,,, eoeooo egch lag busguig dotoroo uruvdsun sheeg suujeesan chini uy ve busgui harin egchiig uruvduud naasan hehe...bas 1 huuhen chi neeree unen sonin, bid nartai hamt shoudaj moudah ch ugui, yamar ch enjoy baihgui nuhur huuhed geed l baihiin gej avsan... argagui l hun buhen uur uur baidag shigee amidralig hurtel uur uuriinhuuruu l mederhiim daa gej bodov, nadad bol amidralaas kaif avah uym , uuriiguu enjoy bolgoh zuil gevel asar ih sh dee......... yamar 1 uymand mask zuuj dur esgej chaddaggui nad shig hun er ni neeh tanij meddeggui humsuudtei dahij garaltgui l uym bna, tolgoi dotroo naiz nartaigaa baisan bol saihanaa l gej bodjeelaa. Naiz nar gesnees bushuuhan 6 sar boloosoi, Mgl-doo ochino gej bodson chini odoonoos barag dogdlood bgaa uym bishuu...
07.03.07

Hervee ta Amerikt ireegui bol...

Hamag Mongol.net-iin "Hervee ta USA-d ireegui bol tani amidral yamar baih bsan be?" niitleld uldeesen setgegdel:

Bi USA-d amidardaggui l dee, gehdee UK-d irsnees hoish 6 dahi uvulteiguu zolgoj bainaa. Ta buhnii bichsen zuiliig bugdiig ni unshlaa, minii bodloor end MGL_d turj ussun, Mongol humuus l bugd bichij baigaa bolov uu? Tiim bolohoor ta bugd ali boloh nasni zaluu bas setgeliin zaluu deeree MGL_doo ochij irgen ni bolj tursniihuu huvi nemree uur uuriinhuu hemjeegeer oruulahig hicheegeerei! Bi ch bas tun udahgui MGL_doo ochino. End baih hugatsaandaa amidrald tohioldoh yostoi hetsuu buhniig zunduu l uzsen, odoo ch uzseer l yavna. Hediigeer uls niigmiinh ni hugjil humuusiinh ni uhamsar MGL-inhoos mini iluu ch gelee minii EH ORON shig ni delhiid ugui uym gedgiig denduu medersen, bas uhaarsan. Hun buhen uur uur humuujil, uzel bodol, husel muruudultei. Tiim ch uchraas ta bid bugd uur uuruur amidralig harj, uursdiinhuuruu amidarch yavaa. Minii huvid bol bi MGL_doo baihdaa denduu gehed denduu jargaltai saihan amidarch baisan. Aav eejdee erhleed l, buh uym maani belen, olon ah (5) narinhaa gants hairtai erh jaahan duu ni bailaa. Bi uy l husne barag l husel buhniig mini ted mini bieluuldeg baisan gemeer...Tegeed bi zaaval Angli yavj l surguulid surch heltei ustai hun bolno geed l, husseneer mini husel mini bielej bi end irseen. Harin tegeed AMIDRAL gedgiig chini jinhene utgaar ni uzej ehelsen dee hehe... Bi odoo boddog uym yamar azaar uuriinhuuruu zutgeseer baigaad hunii gazar tsor gantsaaraa irj ene AMIDRAL gegch augaa ertuntstei taniltssan uym be gej. Hervee bi MGL_doo eej, aav, ah narinhaa erh byatshan ohin ni heveeree baisan bol yamar haramsaltai, uytai gunigtai ve? Bi hunii gazar yavj "uym uzej nud tailna" gedeg ugnii tsaad utgig ni oilgoj olj harsan shuu. Ene bol amidralin uhaan suuhig helsen gej bi boddog uym. Bi odoo nuhur, huuhedtei hunees iluu bish, dutuu bish amidarch yavna. Gehdee bi end hezee ch az jargalig mederdeggui, setgel mini yamagt dunduur yavdag, hervee eniig nuhur mini unshsan bol nadad gomdoh baisan biz ee. Gehdee unen uym bol hund Ijii, Aav, Eh oron (ahan duu, naiz nuhduus) chini erhem dotno ni ugui uym.
Avgai huuhed hed bol hed olddog uym
Aav eej gedeg gantshan l olddog uym--- gesen P. Choinomin shuleg baidag daa.
Minii l huvid ijii aavtaigaa hamtdaa baisan ter l az jargaltai saihan muchuud mini nudend haragdaj, eh orni mini toostoi shoroo, salhi shuurga, tom tom shirhegtei tsas, utaa uniartai UB-in mini dur turh nudend mini bainga haragdahad dalavchtaisan bol shuud l nischihmeer sanagddag daa. Tengert nisej bui Ongotsig haraad "nisehsen" gesen husel mini bainga asaj baidag bolovch uurtuu tavisan zorilgo mini haraahan bieleegui baigaa bolohoor husel muruudluu darj yavna...
Hun gedeg "setgeliin" l amitan uym bolohoor ta buhniig bugdiig chini uudrug saihan setgeltei yavj baigaarai geed MONGOL eh oron mini ueiin ued Tusgaar Togtnoson Buren Erht Mongol Ulsaaraa baihin saihan eruuluur undurlie!
2006.11.30. London, Mgljin.